Tulevaisuudessa talo ei enää lämpene öljyllä

Kestävä kehitys ja huoli ympäristön tilasta ovat johtaneet tiukentuneisiin lakeihin ja määräyksiin ympäri Eurooppaa. Ilmaston lämpenemisen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseen on löytymässä tehokkaita keinoja. Myös Rinteen hallitus on ottamassa ilmastonmuutoksesta tiukan niskalenkin.

Euroopassa eletään suurien muutosten ja lupausten lunastamisen aikaa. Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut hiilineutraaliuuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä. Rinteen hallitusohjelmassa tavoitteita on entisestään aikaistettu – nyt tähdätään vuoteen 2035, ensimmäisinä maailmassa. Tämän jälkeen Suomen tulisi olla hiilinegatiivinen jo muutaman vuoden sisällä. Hiilineutraalius tarkoittaa ilmakehään päästettävän hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrän pysyttelemistä niissä rajoissa, joissa ilmakehä pystyy itse sitomaan kasvihuonekaasut niiden rasittamatta ilmastoa ja kiihdyttämättä kasvihuoneilmiötä. Hiilinegatiivisuudessa ilmakehä sitoo enemmän hiilidioksidia kuin siihen on ihmisten toimesta päästetty. Se jopa jäähdyttää ilmastoa ja kääntää ilmastonmuutoksen maapallon tulevaisuuden kannalta otolliseen suuntaan. Suomen ansiona ovat laajat metsävarat, jotka tarjoavat hiilidioksidia sitovan ns. hiilinielun. Kestävällä metsäpolitiikalla hiilinielu tuottaa jatkuvaa hyötyä.

Takana pitkä ja ansiokas tie

Ilmastonsuojelu ei ole mikään hetkellinen päähänpisto, vaan sen mukaisia toimia on Suomessa tehty jo vuosia. Polku päästöjen vähentämiseen esiteltiin ensimmäistä kertaa ilmastostrategiassa 2008. Hiilineutraalista yhteiskunnasta on puhuttu Kataisen vuoden 2011 hallituksesta lähtien. Lopullisen sysäyksen antoi YK:n 2015 Pariisin ilmastosopimus, jonka tavoitteet Suomi on puolestaan hyväksynyt. Se edellyttää Suomelta yltämistä 80%:n päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta. Tavoitteita on aikaistettu, sillä Suomi haluaa esiintyä kestävän kehityksen kärkimaana sekä vahvasti kiertotalouteen nojaavana valtiona. Kiertotalous oli yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Jatkossa kertakulutukseen ja materiaalien kierrätykseen tullaan kiinnittämään erityistä huomioita. Yrityksiä kannustetaan vastuullisiin tekoihin mm. verohelpotuksien ja tukien avulla. Samalla turvaudutaan teknologian tuomaan apuun ja kehitetään palvelut suunnitelmia vastaaviksi. Seuraavaksi on kotitalouksien vuoro. Nyt viimeistään ilmaston puhdistaminen tulee koskemaan myös suurta osaa kodinomistajista.

Porkkanaa, ei keppiä

Uudessa hallitusohjelmassa Suomen aikeet ilmastonmuutosta vastaan kamppailemisessa saavat konkreettiset mittasuhteet. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan – valtio ja kunnat etunenässä (viimeistään 2024) – lopullisesti 2030-lukuun mennessä. Tämä vaikuttaa usean kodinomistajan elämään: 2020-luvun aikana jokaisen kotitalouden tulisi olla öljylämmityksestä vapaa. Kansalaisia ei kuitenkaan pakoteta muutokseen kohtuuttomin keinoin, vaan valtio tulee takaamaan sen, ettei energianlähteen muutoksesta koidu kenellekään ylitsepääsemättömiä kustannuksia. Valtio aikoo tukea taloudellisesti kaikkia lämpösaneeraukseen ryhtyviä.

Ekologinen energia on yhteinen etu

Vaikka ilmastotalkoot merkitsevät tiettyjä pakotteita ja velvoitteita kansalaisilta, hyödyt ovat yhteiskunnan ja yksittäisen kansalaisen kohdalla haittoja suuremmat. Kiertotaloutta seikkaperäisesti tutkineet Sitra ja Rooman Klubi korostavat julkaisuissaan kiertotalouden taloudellista ja työllistävää hyötyä. Kiertotaloudessa kustannussäästöt ovat huomattavan suuria ja se synnyttää myös uusia työpaikkoja. Suomen vielä satsatessa kiertotalouden tutkimukseen alan asiantuntemus voi jatkossa olla kultaakin kalliimpaa. Kodinomistajat hyötyvät erityisesti pienentyneinä kustannuksina. Öljylämmityksen tilalle asennettava lämpöpumppu on energiatehokas lämmitysratkaisu. Lämpöpumppu kuluttaa sähköä maltillisesti jopa kylmimpinä talvikuukausina. Ero öljylämmitykseen ja puhtaaseen sähkölämmitykseen on todistetusti mittava.

Lämpösaneerauksen suunnittelu on syytä aloittaa hyvissä ajoin

Odotettavissa on öljyn verotuksen nousua mitä pidemmälle 2020-lukua edetään. Tällä hetkellä verojen osuus öljyn hinnasta hätyyttelee jo 50%:a ja rajan ylitys on vain ajan kysymys. Lämpösaneerauksen kanssa ei kannata muutenkaan vitkastella. Osa tulee joka tapauksessa lykkäämään päätöstä, jolloin saneerauksen kanssa tulee kiire ja kustannukset arvatenkin kasvavat nousseen kysynnän myötä. Energiatehokkuutensa ansiosta ilmalämpöpumppu maksaa itsensä yllättävänkin nopeasti takaisin. Lämpödiilerin energiansäästölaskurista näet, kuinka suuria summia säästät vuositasolla. Ja mitä pikemmin siirryt lämpöpumppuun, sitä nopeammin heität tuskastuttaville sähkölaskuille hyvästit – ja jätät turvallisen elinympäristön jälkipolville.